Last steps

Huomenna on aika jättää kotikaupunki ja lähteä rinkka selässä kohti Bangkokia, josta paluulento on Suomeen  huhtikuussa. Reitti kulkee maanteitse (linja-auto) Malesiaan, jossa pistäydymme Perhentian Islandilla. Nämä saaret on palkittu maailman parhaimpina rantoina. Sieltä Kuola Lumpurin kautta lento Etelä-Thaimaahan. Tämä siksi, että Thaimaahan maanteitse saapuva saa vain 15pv viisumin, lentäjä 30pv... Kolmen viikon aikana liikumme hiljakseen kohti keski Thaimaata. Välimatka kohteina mm. Phuket, Phi Phi, Koh Taru Tao ja Surathan. Luvassa rantaa ja viidakkoa. Kolmenpäivän snorklaus matkakin on jo ostettu (yöpyminen veneessä).
 

Annoin ison matkalaukkuni pari viikkoa takaperin vanhempieni matkaan. Nyt on sitten vältelty suuria ostoksia. Viimeinen viikonloppu tuli vietettyä korkealla budjetilla. Kun kerrankin täällä ollaan, niin pitihän se kokea...5 tähden Marina Bay Sands hotelliyö. Koska varaamaani The Club -huonetta ei ollutkaan vapaana, saimme 70m^2 sviitin kerroksesta 5. Tilaa oli hiukan liikaa ja lisäksi koimme pientä huijauksen makua, kun Club- huoneen varaajille kuuluvat palvelut olivat 3 sijasta kahdelle. Tärkeinä kuitenkin, että pääsin nauttimaan täysin siemauksin kattoaltaasta, kylpyämmeesta, The Clubilaisten Evening Coctailsista (ilmaiset juomat ja purtavat) ja toki myös saunasta... 

Huoneen ikkunasta maisema Gardn Bay The Baylle.

Maisema kattoaltaan reunalta. Alhaalla meillään light water -show.
Vihreät laaserit heitetään joka ilta kaupungin päälle Marina Bayn katolta.

Naisten saunan ikkunan näkymä. Miesten puoleinen oli kuulemma hapotettu, hahaa!

Aamu-uinti katolla. Kerros 57.

En ole aivan tottunut niin hyvään palveluun ja koin oloni hiukan kiusalliseksi. Esimerkiksi, kun aamupalani tuotiin huoneeseen, palvelija kysyi voiko hän tehdä jotain muuta vuokseni. Vastasin kevyesti "no thank you, not right now", josta nuo viimeiset kolme sanaa olivat virhe. Herra ei suinkaan lähtenyt huoneesta vaan siirtyi oven eteen seisomaan kuin vartijana; odottamaan milloin minulta tulee seuraava "käsky". Hätyytin miehen pois nauraen...

Good Morning Madam

Tuli tuossa myös käytyä Singapore Riverin varrella G-Maxissa. "Linko" on ikäänkuin nurinperinen benji hyppy 60m korkeuteen. Nopeus korkeimmillaan 200km/h. Vähän ole uhkaillut laskuvarjohyppyä kokeilla sitten Suomessa...kun on sen aika.

Singapore oli kaikkineen upea paikka. Voisin hyvin kuvitella asuvani ja työskenteleväni täällä. Viimeaikoina uutisissa on puhuttu väestön nopeasta kehityksestä ulkomaalaisten muuttoaallon tähden, enkä sikäli haluaisi olla yksi näistä tungoksen aiheuttajista. Asukasluku nyt 5,5 milj. ja ennuste 6,9 milj. vuodelle 2030. Toivon, että kaupunkivaltio pysyy yhtä kauniina ja turvallisena kuin tänäpäivänä.

Ikävä tulee arki-iltojen kävelyjä talomme takana Bedok-reservorilla

Päätän blogini näihin tunnelmiin. Thaimaan matkaa voitte seurata vaikka Facebookistani; sen mitä viidakossa nyt voi koneella pistäytyä. Kiitos lukijoille, Suomessa nähdään!