Last steps

Huomenna on aika jättää kotikaupunki ja lähteä rinkka selässä kohti Bangkokia, josta paluulento on Suomeen  huhtikuussa. Reitti kulkee maanteitse (linja-auto) Malesiaan, jossa pistäydymme Perhentian Islandilla. Nämä saaret on palkittu maailman parhaimpina rantoina. Sieltä Kuola Lumpurin kautta lento Etelä-Thaimaahan. Tämä siksi, että Thaimaahan maanteitse saapuva saa vain 15pv viisumin, lentäjä 30pv... Kolmen viikon aikana liikumme hiljakseen kohti keski Thaimaata. Välimatka kohteina mm. Phuket, Phi Phi, Koh Taru Tao ja Surathan. Luvassa rantaa ja viidakkoa. Kolmenpäivän snorklaus matkakin on jo ostettu (yöpyminen veneessä).
 

Annoin ison matkalaukkuni pari viikkoa takaperin vanhempieni matkaan. Nyt on sitten vältelty suuria ostoksia. Viimeinen viikonloppu tuli vietettyä korkealla budjetilla. Kun kerrankin täällä ollaan, niin pitihän se kokea...5 tähden Marina Bay Sands hotelliyö. Koska varaamaani The Club -huonetta ei ollutkaan vapaana, saimme 70m^2 sviitin kerroksesta 5. Tilaa oli hiukan liikaa ja lisäksi koimme pientä huijauksen makua, kun Club- huoneen varaajille kuuluvat palvelut olivat 3 sijasta kahdelle. Tärkeinä kuitenkin, että pääsin nauttimaan täysin siemauksin kattoaltaasta, kylpyämmeesta, The Clubilaisten Evening Coctailsista (ilmaiset juomat ja purtavat) ja toki myös saunasta... 

Huoneen ikkunasta maisema Gardn Bay The Baylle.

Maisema kattoaltaan reunalta. Alhaalla meillään light water -show.
Vihreät laaserit heitetään joka ilta kaupungin päälle Marina Bayn katolta.

Naisten saunan ikkunan näkymä. Miesten puoleinen oli kuulemma hapotettu, hahaa!

Aamu-uinti katolla. Kerros 57.

En ole aivan tottunut niin hyvään palveluun ja koin oloni hiukan kiusalliseksi. Esimerkiksi, kun aamupalani tuotiin huoneeseen, palvelija kysyi voiko hän tehdä jotain muuta vuokseni. Vastasin kevyesti "no thank you, not right now", josta nuo viimeiset kolme sanaa olivat virhe. Herra ei suinkaan lähtenyt huoneesta vaan siirtyi oven eteen seisomaan kuin vartijana; odottamaan milloin minulta tulee seuraava "käsky". Hätyytin miehen pois nauraen...

Good Morning Madam

Tuli tuossa myös käytyä Singapore Riverin varrella G-Maxissa. "Linko" on ikäänkuin nurinperinen benji hyppy 60m korkeuteen. Nopeus korkeimmillaan 200km/h. Vähän ole uhkaillut laskuvarjohyppyä kokeilla sitten Suomessa...kun on sen aika.

Singapore oli kaikkineen upea paikka. Voisin hyvin kuvitella asuvani ja työskenteleväni täällä. Viimeaikoina uutisissa on puhuttu väestön nopeasta kehityksestä ulkomaalaisten muuttoaallon tähden, enkä sikäli haluaisi olla yksi näistä tungoksen aiheuttajista. Asukasluku nyt 5,5 milj. ja ennuste 6,9 milj. vuodelle 2030. Toivon, että kaupunkivaltio pysyy yhtä kauniina ja turvallisena kuin tänäpäivänä.

Ikävä tulee arki-iltojen kävelyjä talomme takana Bedok-reservorilla

Päätän blogini näihin tunnelmiin. Thaimaan matkaa voitte seurata vaikka Facebookistani; sen mitä viidakossa nyt voi koneella pistäytyä. Kiitos lukijoille, Suomessa nähdään!

Nature

Singaporessa pääsee nopeasti todella jorpakon keskelle, kun suomalaiselle luonnon lapselle iskee kaupunkiahdistus.


Pula Ubin

Sporen luonnonsuojeltu saari on käytännössä kokonaan viidakkoa, jonne on  raivattu polkuja ja rakennettu asvalttiteitä. Pyörän vuokraukseen on useita kojuja heti saarelle saapuessa. Itse otin perusmaastopyörän (5$/pv). Rälläkkä ei ollut kovin hyvä kulkupeli, mutta kyllä se liikkui… Luonnosta löytyi mm. villisikoja, ötököitä, rapuja ja mangrovemetsää.

Reservorit

Sporessa on 17 luonnon järsvistä rakennetuja tai täysin keinotekoisia reservoreja mm. juomaveden lähteinä.

Kanoottimelonta on täällä suhteellisen suosittu harrastus ja niinpä kokeilin melontaa Singaporn keskellä Mac Ritchie puiston reservoria (kiva luonnon puisto myös patikoimiseen).

 Chinese Garden

Eilen lähdin saaren länsipuolelle Chinese Gardeniin. Tämä on mielestäni yksi parhaimmista rakennetuista Sigaporen puistoista. Se ei ole missään nimessä yliammuttu luonnottomuuksilla vaan laajat nurmikentät antavat tilaa hengittää ja kulkea rauhassa. Lisäksi se on kokonaan ilmainen. Puistossa on erilaisia kiinalaisia taistelijapatsaita ja rakennelmia. 

Two Towers

Keskellä Chinese Gardenia on pieni kilpikonnatalo, jossa on myös erikoisempia lajeja.

Botanic Gardens

Pala nykytaidetta

Jo aiemmin olen käynyt Botanic Cardenissa, jossa voi viidakkoalueiden keskellä kuulla  huutavia porakoneita. Äänilähde on todistetusti pienen pieni heinäsirkka.

Orkidea on Singaporen kansalliskukka, joten perinteinen tuliainen on jokin orkideakoriste. Botanic Gardenissa on kaunis orkida puutarha, jonka myymälästä voi erikoisuutena ostaa orkideateetä tai aitoja kullattuja orkidea koruja. Itse suurena fanina kävin vihdoin ostamassa yhden kaunokaisen :)

 

Garden By The Bay

Marina Bayn takapiha on upea turistikohde. Siellä pääsee ilmaiseksi ulkoilemaan ja pienellä maksulla kiertämään ylös sillalle, joka kiertää Supertrees -taidepuiden valolistossa (itse sanon Taikasienet).

Tämä vauva ei lennä ilmassa, vaikka siltä näyttää

Puistossa on kaksi valtavaa lasista kupua, joissa on omat maksulliset puistonsa. Toisessa pääsee kävelmään rakennettujen vesiputosten lomaan ja toinen tarjoaa kukkaistutuksia (itse en ole käynyt).

Chinese New Year

Chinese New Year Eve oli virallisesti La-Su yönä. Tuona yönä kuuluisi nuoremman polven valvoa mahdollisimman pitkään, "jotta vanhemmat saisivat pitkän elämän". Itse menin normaalisti nukkumaan (anteeksi vain vanhemmilleni, mutta uskon teidän elävän pitkään muutenkin).

Singaporessa Kiinalinen UV on kuin meidän Joulu. Perhejuhlan aatto ei tuo ulkopuolisille juurikaan mitään nähtävää, kun palvelutkin ovat kiinni (paitsi Marina Bayn turistirysäkeskus). Kaupunki oli syntisen hiljainen; vain China Town oli kuulemma pullollaan väkeä. Aattoyönä muutamat ilotulitukset kantautuivat kaukaa korviini.

Virallisesti juhla on 15 päiväinen, mutta Singaporessa sitä vietetään vain noin 4 päivää. Itse sain kutsun ystävättäreni luokse tiistaiksi. Lahjaksi muistin viedä perinteitä noudattaen 2 mandariinia, jotka pyhitin toiveilla perheen hyväksi. Tein kuitenkin etikettivirheen viedessäni normaaleja pieniä mandariinja. Tarkoitus on antaa tiettyä isoa mandariinilajiketta (sellaisia appelsiinin kokoisia). Onneksi muut vieraat lähinnä nauroivat. Myös minulle annettiin 2 onnenmandariinia takaisin, sekä pieni kiinalainen lahjakirje muodolliuutena (sis.4$).

Tämän vuoden isäntäperheen luona oli parikymmentä sukulaista. Kiinalainen buffet oli katettu parvekkelle (kerros 36). Lupaan kokkailla näitä herkkuja Suomeen palattuani. Ensi kerralla luonani saattaa siis saada vaikkapa Bo bo cha chaa jälkiruoaksi.

Pöydän tyhjennyttyä pelattiin BlackJackiä pienillä panoksilla (itse katsoin vierestä, koska säännöt olivat tyysti erilaiset). Illemmalla parvekkeelle levitettiin Mahjongpöytä. Jäin peliin aivan koukkuun opittuani kiinalaiset numerot. Siispä Mahjong iltamat pystyyn!

Hold on lah

Eipä ole ehtinyt kirjoitella. Viime viikolla hoitui kurssien presentaatiot ja muutamat tentit. Johtuen lukuisista ryhmäprojekteista paikallisten opisklijoiden kanssa, olen viimein oppinut puhumaan singlistä. Tyypilisintä Singaporen englannissa on sanojen loppujen "-lah" tai "-nah" päätteet ja "can" -sanan liiallinen käyttö. "Hold on lah...Can we do this tomorrow? Can nah?"  "Okay lah. Can can!"...

Stressin lomassa vapautin mieleni tanssikoulun tyttöjen kanssa terassilla, jossa naiset saavat alennuksen korkojen mukaan (alennus= 10% x korkojen korkeus). 10cm korot...ilmaista shampanjaa. Naisia suositaan kuppiloissa muutenkin; erityisesti keskiviikkoisin saamme ilmaisia snapseja ja pieniä tapaksia ;) Valitettavasti yöelämäni on jäänyt hillityksi, koska vaihto-opiskeluni täällä on osoittautunut ennalta-arvattua työläämmäksi.

Tällä viikolla olen viihdyttänyt vanhempiani heidän lomallaan. Pilvistä on ollut ja välillä sateista, mutta se ei ole estänyt turisteja poltamasta kasvojaan. Kiinalainen UV pukkaa päälle lauantaina ja juhlat jatkuvat ensi viikolle asti. Pistäydyimme China Towniin katsomaan miten juhliin valmistudutaan; putiikit pulollaan mandariineja ja punaista paperikrääsää. Itse pääsen kokemaan Kiinalaisia perinteitä ystäväni luokse tiistaina.

Maailman katolla

Days as an engineer

Päätin vihdoin mennä ihailemaan yhtä mailman suurimmista satamista. Otin asioista vähän selvää ja sopiva spotti löytyi. Yksi Singapore kalleimmista/halutuimmista asunnoista tarjoaa näkymän kattoparvekkeeltaan, 50.kerroksesta. Vierailijoita pääsee max.200hlö/pv ja sisäänpääsyyn käytetään paikallista matkakorttia. Parveke kiertää kaikki viisi rakennusta, ja asukkaat käyttävät sitä ulkoilu tarkoitukseen. Ei olisi paha maisema aamulenkille!

Toinen löytö oli NEWater -vedenpuhdistuslaitos. Laitokseen tehdään ilmaisia tunnin mittaisia opastettuja kierroksia (myös meille harvoille yksilöille, jotka eksyvät sinne omin päin).

Sporessa on vasta viime vuosina alettu puhdistamaan omia vesivaroja juomavedeksi. Muutenkin vesistöjen puhdistamisesta on tullut jonkinlainen "Pelastakaa itämeri" -tyylinen ilmiö. Onneksi tulokset myös näkyvät.

Päivittäinen vedenkulutus asukasta kohti.

 

Second week on the other side of civilisation

Auringonnousuja aamu viideltä.

Toinen viikko Siargaossa jatkoi selviytymis teemaa. Pari kokonaista sadepäivää veti lomalaiset pelaamaan korttia resortin huoneeseen sähkökatkojen keskelle. Kun sade hellitti pääsin taasen vesileikkeihin. Nyt Long Board vaihtui pienempään (koska muuta ei ollut tarjolla). Pienempi surffilauta on näppärä ohjattava, mutta tasapainon löytäminen on vaikeaa jopa makuuasennossa. Tälläkertaa mustelmien sijasta talloin meren pohjan kiviä, kun sorruin "taluttamaan" lautaa aalloille matalikossa. Pieniä aloittelijan vinkkejä; 1. Älä poistu laudan päältä koko vedessä oloaikanasi, jos ei ole pakko. Ja silloinkin: hallitusti! 2. Käytä urheilu bikinejä, mikäli et halua paljastella iteäsi. 3. Aurinkorasvaa koko kropan pituudelta selkäpuolelle! Eli myös ne pakarat...

Haavojen puhdistukseen tarvitaan vähintään kaksi miestä; toinen pitelee kiinni, toinen sörkkii Leathermanilla ja puhdistaa käsidesillä (70% etanolia) - kun ei muutakaan ollut mukana...

Löhöily melontaa rannalla

Ei-niin-turisti-rysä -lomakohteisiin suosittelen matkustamaan sesonkina. Jos muutenkin paikka on suhteellisen pimennossa, ei parit turistit joukossasi haittaa. Sen sijaan "nähtävyydet" ovat usein vain sesonkina nähtävissä. Meille kävi siis heikosti, koska emme hiljaisen kauden takia päässeet uimaan JellyFishien kanssa. Lisäksi vuorovesi-ilmiön partaalla kannattaa ehdottomasti kysellä ja tarkkailla milloin voi tehdä ja mitä!

RockPooleihin matkasimme pulahtamaan ja snorklaamaan; kuten pitikin laskuveden aikaan. Tähän vuoden aikaan aallot pääsivät matalimmillaankin ylittämään kivikkoon muodostuneiden altaiden reunat ja virtaukset yllättivät aika-ajoin. Huom! Veden alla virtausta ei aina tunne. Sen havaitsee kun ottaa kiintopisteen, jota kohti koittaa uida ja hämmentyy kun kohde alkaa kutistua.

Ja vielä villielämään vasta tutustuvalle; kannattaa valita majoitus huolella. Meidän Buddha Resort tarjosi turvallisen kodin ja tuttavallisen henkilökunnan. Kaikki aktiviteetit oli jotakuinkin järjestetty majatalon kautta (pitäkälti "alihankintana" naapurinpojilta eikä muutenkaan ihan meidän länkkäreiden organisaatiomallien mukaisesti). Jouluna oli pienet juhlat: kinkkua vartaissa nuudeleiden ja riisin kera.

Nyt olen turvallisesti kotona Sporessa iltaa odotellessa. Kaupunki kutsuu ihmetteemään vuodenvaihtumista. Outo tunne. Missä aamulla kiekuvat kanat ja haukkuvat koirat? Tai teillä juoksevat lapset, siat ja puhvelit. Eivätkä miehet tuijota päästä varpaisiin (onneksi). Luonnon helmassa eläminen teki totisesti hyvää ja viritti miettimään mitä sitä todella elämältään haluaa.

Seasonal Greetings from Siargao

Singaporen ostarit ovat tupaten täynnä yliampuvaa seasonal greetings -stuffia. Mikä parasta alennusmyynnit ovat kuitenkin ennen Joulua. Ei sillä, että mitään ostaisin, ilmiö vain kiinnostaa puolikasta tuta-insinööriä... Näinpä päädyimmekin lähtemään kaupallisuuksia karkuun Filippiineille, Siargao -saarelle.

Nukuttiin yö Cebun kentällä vaihtolentoa odotellessa. Propellikone vei meidät Siargaon saarelle, jossa majatalomme edustaja oli autolla vastassa. Ukko ei puhunut sanaakaan englantia. Ajomatkalla menin minäkin sanattomaksi. Moottoritiellä vastaan tuli mm. villisikoja, härkiä, kanoja, puolipukeisia lapsilaumoja ja aseistettuja miehiä.

Tekevälle sattuu...

Ei-niin-turistirysä lomakohteemme on ensimmäisen viikon aikana osoittautunut odotuksia ylittäväksi madventures henkiseksi viidakoksi. Surffaus on paikan suurin houkutus ja niinpä minäkin hyppäsin laudan kyytiin. Ensin meidät vietiin veneellä syvemmille vesille. Lievästä hukkumisen pelosta huolimatta pidin uudesta lajista. Eilen syöksyimme Cloud 9 aaltoihin. Kuuluisa surffiranta on aloittejialle melko haasteellinen. Vaikeinta lajissa on nousta nopeasti ylös ilman polvinojaa (kuten kuva kertoo...).

Tyypillinen puuvene, joka kulkee saarten välillä myrskyissä.

Eniten kuitenkin pelkään niitä venematkoja joilla paikalliset vievät meitä lähi saarille tai paremmille surffaus vesille. Puiset hökötykset eivät hevillä kaadu, mutta on niitäkin tapaturmia kuultu (itseasiassa toissapäivänä), kun aaltojen korkeus alkaa huimata päätä...









Sade yllättää aika-ajoin, joten myös päiväunet ja syöminen ovat osa seikkailijan arkea. Pyrimme löytämään mahdollisimman turvallisia ravintoloita, mikä on väistämättä ajanut meidät oman ja naapuri resorttien rafloihin. Eilen illalla testasimme paikallista grilliä ja täst edes tämä nainen tietää mitä Chicken Gizzard tarkoittaa. Valitettavasti opin sen vasta nauttimani mahalaukku - vartaan jälkeen...

Nauttikaa te kaikki rakkaat lanttulaatikkoa minunkin puolesta siellä pakkasissa! Lämmintä Joulua koti Suomeen <3

Kypärää täällä ei tunneta ja paikalliset ajavat maksimissaan 5 hlö/mopedi.

Koiria täälä juoksee pitkin metsiä, kyliä ja rantoja. Tämä on ainut rääpäle johon olen uskaltanut koskea.

Näin asuvat ihmiset vuorovesi-ilmiön armoilla.

Lapsille olemme kuin Ruotsin kuninkaallisia. He kerääntyvät usein ympärille ihmettelemään ja vilkuttamaan. Ilo on suunnaton. Erään pojan leluna näin viidakkoveitsen, ellei sitten ollut jäänyt käteen päivän töistä...